Hoitotyössä pitäisi olla nyt tekijän markkinat, mutta osaajat uuvutetaan työtaakan alle

Työvoimapula alkaa vaivata jo monia aloja ja korona on sekoittanut kysyntää ja tarjontaa melkoisesti. Palvelualojen pätkätöihin ei enää saada tekijöitä entiseen malliin ja jo ennestään väsyneiden hoiva-alan työntekijöiden kamelin selän on korona katkaissut. Tiukan talouskurin ja rekrykieltojen kuormittamat oman alansa asiantuntijat hakeutuvat pois julkiselta sektorilta etsimään helpompia hommia muualta.

Erityisen kovaa työvoimapula iskee muutosten kourissa olevaa sote-sektoria. Sosiaali- ja terveyspalveluja rakennetaan uudelleen tuleville hyvinvointialueille samalla, kun ala kaipaa kipeästi lisää tekijöitä. Enää kilpailua soten ammattilaisista ei käydä eri kuntien tai työnantajien välillä, vaan artikkelit toisensa perään kertovat alan vaihtajista. Uupuneet osaajat ovat väsyneet hektiseen tahtiin, kohtuuttomaan työtaakkaan ja naisvaltaisen työn huonoon palkkaukseen. Koko alan vetovoima kaipaa nopeaa nostetta ja taloudellisia panostuksia, jotta hoivan tekijöitä riittäisi tulevaisuudessakin.

Kilpailu hoitajista kertoo, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä riitä, että alalle koulutetaan ihmisiä, jos siellä ei viihdytä. Tehyn kyselyn mukaan jopa 90 prosenttia erikoissairaanhoidon hoitajista on harkitsemassa alan vaihtoa. Missä viipyvät hoitoalan pelastuspaketit, toimenpideohjelmat ja kansalliset strategiat lisäbudjetteineen? Korjausliikkeen aika on viimeistään nyt, kun sote siirtyy hyvinvointialueille, rakenteita uudistetaan ja maksajan rooli selkiytyy.

Koronan aiheuttama lisäkuormitus näkyi vain harvan hoiva-alan tekijän palkkapussissa, vaikka muuten kuntien koronakustannukset on luvattu korvata. Toisaalla koronakompensaatiota maksettiin auliisti myös osalle yrityksistä. Koronan iskiessä päälle pelättiin konkurssiaaltoa ja niinpä yrityksiä lähdettiin pelastamaan laajoin tukipaketein.

Nopeat tukitoimet olivat perusteltuja, eihän meillä ole varaa menettää yksityisen sektorin työpaikkoja tai kilpailukykyisiä yrityksiä rajoitustoimien vuoksi. Yksi tukimuoto oli Business Finlandin kautta myönnetty häiriötilannerahoitus viime vuodelta, josta suomalaisyrityksille maksettiin lähes miljardi euroa. Alun alkaen tavoitteena lieni työpaikkojen ja toimintaedellytysten turvaaminen poikkeusoloissa, mutta tukea saaneiden yritysten tilinpäätöstiedot osoittavat, että ehkä sitä rahaa johonkin muuhunkin käytettiin. Kauppalehden selvityksen mukaan pääoman tuotto oli erinomainen lähes 4600:lla tukea saaneista yrityksistä ja lähes 300 tuensaajaa teki vähintään miljoonan euron tuloksen. Osalle yrityksistä tuki on toki tullut tarpeeseen, mutta tarkempi kohdennus olisi tuonut julkiselle rahalle paremman katteen.

Julkaistu alun perin: Satakunnan Kansa 21.9.2021 · Alkuperäinen julkaisu