Peräpenkiltä ei rakenneta menestyvää maakuntaa – Satakunnan kuntien satsattava koulutukseen

Vaikka maailman tila, ihmisten hätä ja kansainvälinen epävarmuus saavat oman kaupungin ja maakunnan ongelmat tuntumaan varsin pieniltä, arki jatkaa kulkuaan ja tulevaisuuttakin on suunniteltava. Maakunnassa kannetaan huolta väestörakenteen vanhenemisesta ja laitetaan toivo lapsiin ja nuoriin tulevaisuuden tekijöinä.

Koronan vaikutukset tulevat näkymään meillä vielä pitkään. Se on iskenyt kovaa erityisesti niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat olleet heikoimmilla jo ennen pandemiaa. Etäopinnot, sosiaalinen eristäytyminen ja jumiutuminen mahdollisesti ankeisiin kotioloihin näkyy nuorten hyvinvoinnin heikkenemisenä. Kun tähän yhdistetään vuosina 2012-2019 tehdyt kahden miljardin koulutusleikkaukset, on selvää, että joku kärsii.

THL:n kouluterveyskyselyn perusteella nuorten jaksamisesta ja hyvinvoinnista on syytä olla huolissaan. Esimerkiksi kokemus koulu-uupumuksesta lähtee selvään nousuun 2019 ja 2021 tehtyjen kyselyiden välillä. Viime vuonna yli 20 prosenttia oppilaista peruskoulun viimeisillä luokilla ja lukiossa kokivat koulu-uupumusta ja yli 31 prosenttia lukiolaisista kokee riittämättömyyden tunnetta opiskelijana.

Henkisen hyvinvoinnin lisäksi on syytä olla huolissaan oppilaiden valmiuksista pärjätä peruskoulun jälkeisistä opinnoista. Kyselyn perusteella toisella asteella yli 30 prosenttia oppilaista kokee vaikeuksia laskemista vaativissa tehtävissä ja yli 26 prosenttia lukemista ja kirjoittamista vaativissa tehtävissä.

Antaako peruskoulu enää tänä päivänä kaikille nuorille riittäviä valmiuksia kohdata toisen asteen opintojen saati nykypäivän työelämän vaatimukset? Tämän tulisi kiinnostaa erityisesti meitä satakuntalaisia, sillä maakunnan tulevaisuus on näiden ihmisten käsissä. Meillä on valtakunnan keskiarvoa heikompi koulutustaso kaiken kaikkiaan, mutta erityisen huolestuttavaa on, että päihitämme maan keskiarvon myös vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrässä.

Nyt aluevaltuustojen aloittaessa toimintaansa ja kuntien uudelleenorganisoituessa lienee syytä tarkastella myös opetuksen rahoitusta kunnissa. Kuntaliiton kustannusrakenneanalyysi paljastaa isoja eroja kuntien välillä. Esimerkiksi opetuksen- ja kulttuurin alalle satsataan Porissa 1952 euroa per asukas, kun Eurajoella vastaava summa on 2358. Lukiokoulutuksen menot per asukas ovat maassa keskimäärin 127 euroa, josta Rauma jää jälkeen 118 eurollaan ja Pori 102 eurollaan per asukas. Pelkästään koon piikkiin ei eroa voi laittaa, sillä Pori jää kirkkaasti myös samankokoisten vertailukaupunkien perän pitäjäksi, kun esimerkiksi Vaasa satsaa lukio-opetukseen 131 euroa ja Kuopio peräti 155 euroa per asukas.

Jos maakuntamme mielii omaa yliopistoa, tulevaisuuden innovaattoreita ja työpaikat takaavaa uutta teollista toimintaa, on syytä huolehtia perusasioista. Lasten ja nuorten oppimisen tukeminen jo varhaiskasvatuksesta lähtien jää kuntien perustehtäväksi. Tämä on syytä ottaa vakavasti ja tehdä se todeksi myös tulevissa talousarvioissa.

Julkaistu alun perin: Satakunnan Kansa 8.3.2022 · Alkuperäinen julkaisu