Palvelualoilla saa Suomessa niin pientä palkkaa, että monilla on vaikeuksia ruokkia itsensä palkkatuloillaan. Tutkimus kertoo tuhansien työntekijöiden tinkivän riittävästä ruoan saannista taloudellisten syiden vuoksi.
Ruokaturvattomuus mielletään useimmiten kehittyvien maiden ongelmaksi, joskin aiheesta puhutaan myös suomalaisten leipäjonojen yhteydessä. Harvemmin tilannetta on yhdistetty työssäkäyviin. Tuore tutkimus paljasti kuitenkin hätkähdyttävästi sen olevan yleistä myös palvelualojen palkansaajien keskuudessa. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella yli puolet palvelualojen työntekijöistä kärsi jonkinasteisesta ruokaturvattomuudesta.
Ruokaturvattomuudella tarkoitetaan sitä, kun rahat eivät riitä riittävään ja terveelliseen ruokaan. Pahimmillaan ateriat ovat liian pieniä, niitä jää väliin tai koko päivä vietetään syömättä.
Tiedon taustalla on Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimus Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsenistä. Kyselyyn vastasi noin 6500 PAMin jäsentä ja heistä reilu kolmannes kertoi kärsivänsä vakavasta turvattomuudesta, eli jättävänsä aterioita väliin, pienentävänsä ateriakokoja tai menevänsä nälkäisenä nukkumaan. Kaiken kaikkiaan 65 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa jonkinasteista ruokaturvattomuutta.
Palvelualoilla on monia muita aloja enemmän määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita, vähäisiä työtunteja ja siksi ala on altis myös työntekijöiden toimeentulo-ongelmille. Kun palkkataso on valmiiksi matala, eikä täysiä työtunteja saa, vaikka työhaluja olisi, on suuressa riskissä päätyä työssäkäyvien köyhien tilaston jatkeeksi.
Muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan vuonna 2017 veronmaksajille aiheutui noin 500 miljoonan euron kustannukset palkkatyököyhien riittämättömien ansiotulojen kompensoinnista. Jos työstä maksettu palkka ei riitä elämiseen, yhteiskunta huolehtii jäsenistään paikkaamalla puuttuvia tuloja tukien muodossa. Ja hyvä niin, mutta vielä parempi olisi, jos työstä maksetaan palkkaa, jolla kohtuudella tulee toimeen.
Tarve maksaa sosiaalisia tulonsiirtoja palkan lisäksi korostuu erityisesti siivous- ja ravintola-aloilla. Kun alat samaan aikaan kärsivät työvoimapulasta, herää väkisinkin kysymys palkkatason kohtuullisuudesta. Eikö raskaasta työstä kuulu saada sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen, eikä joudu turvautumaan toimeentulotukeen?
Suomi saa toistuvasti huomautuksia liian matalasta perusturvan tasosta. Pelkästään tukien varassa ei siis pääse elämään leveästi. Kun jopa työssäkäyvät joutuvat tinkimään ruokaturvastaan riittämättömien tulojen vuoksi, olisi yhteiskunnan herättävä ratkomaan ongelmaa ennen kuin se jakaa suomalaiset entistä pahemmin köyhiin ja kroisoksiin.
Julkaistu alun perin: Satakunnan Kansa 8.2.2022 · Alkuperäinen julkaisu