Hallitusohjelman toteutumisen tiellä väsyneet kunnat ja masentuneet työntekijät

Hallitusohjelma on poliittiseksi tekstiksi piristävää luettavaa. Synkistelyn ja leikkauslistojen sijaan nyt satsataan tulevaisuuteen. Koko ohjelma perustuukin positiiviseen käsitykseen tulevasta, monien mielestä liiankin positiiviseen. Ohjelmaa on kritisoitu erityisesti rahoituksen ja taloudellisen tilannekuvan epärealistisuudesta.

Jotta projekti voi onnistua, pitää monen palasen loksahtaa kohdalleen. Ensinnäkin valtaosa hallitusohjelman palvelulupauksista ja tulevaisuusinvestoinneista liittyen esimerkiksi koulutukseen, hoitoonpääsyyn, hoitajamitoitukseen tai varhaiskasvatukseen lepää kuntien harteilla. Kuntasektori on kuitenkin hyvin, hyvin väsynyt. Kuntien talous on ajettu niin tiukalle, että siitä toipuminen edellyttää voimakkaita korjausliikkeitä rahoituksen suhteen.

Suomen kunnista 2/3-osaa teki negatiivisen tuloksen viime vuonna. Maakunnista Satakunta ei erottunut edukseen, huonommin meni vain Kainuulla. Kun tilikauden tulosta tarkastellaan maakunnittain asukaskohtaisesti, oli Satakunnan alijäämä -208 euroa per asukas. Mutta ei tilanteessa ole hurraamista muuallakaan. Vain Uusimaa kukoisti tehden 222 euroa plussaa per asukas, kaksi pysyi hädin tuskin pinnalla ja kaikissa muissa maakunnissa tulos oli negatiivinen. Ero vuoden takaiseen oli merkittävä kaikissa maakunnissa.

Syy kuntien ahdinkoon ei ole leväperäisessä taloudenpidossa, vaan viime vaalikausien kuntien valtionosuuksien leikkauksissa, indeksijäädytyksissä ja ilman rahoitusta tulleissa uusissa velvoitteissa. Vuosia jatkuneet säästökuurit, samaan aikaan heikkenevä huoltosuhde ja kasvava palvelutarve ovat mahdoton yhtälö. Jos hallitus mielii uudistusten toteutuvan käytännössä, on kuntien rahoitukseen panostettava.

Toinen edellytys hallitusohjelman onnistumiselle on 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. Tavoite on haastava ja edellyttää panostuksia osatyökykyisten työllistämiseksi ja työelämän joustojen lisäämiseksi.

Työelämä todella kaipaa remonttia, sillä siellä riehuu lamauttava kansantauti. Mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina rajusti ja ne ovat nyt ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspäivärahan syynä. Työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla kehitys on samansuuntainen. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen ja viime vuonna Kela maksoi sairauspäivärahaa näillä perusteilla yhteensä 4,6 miljoonalta päivältä noin 74 300 eri henkilölle. Pelkästään masennuksen vuoksi eläkkeelle jäi vuoden aikana 3500 henkilöä.

Toivottavasti hallitus onnistuu jakamaan tulevaisuususkoaan myös työelämään, mikäli mielii päästä tavoitteisiinsa. Tällaista kehitystä ei kestä sen enempää hallitusohjelma kuin kuntatalouskaan.

Raisa Ranta 2.7.2019