Normaalisti iloisen punavihreä somekuplani on viime päivinä saanut synkkiä sysimustan sävyjä, kun uutisvirtaani ovat hallinneet viharikokset ja niistä kumpuavat kärjistyneet analyysit uskonnoista ja ääriajattelusta. Orlandon joukkosurmassa kuoli 49 homoklubin juhlijaa ja muutama päivä myöhemmin maailmaa kohahdutti brittiläisen poliitikon murha. Molemmissa taustalla vaikuttaa olleen yksittäisten ihmisten pitkäaikainen pahoinvointi ja vääristynyt maailmankuva. Sairas ihminen voi tehdä käsittämättömiä asioita, eikä näitä tekoja pidä liikaa politisoida, ei ainakaan käyttää fobioiden ja vihan keppihevosena. Onko demokratian ja sananvapauden nimissä annettu jo liikaa tilaa ääriajattelun valtavirtaistamiselle?
Poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu on siirtynyt leijonan loikan kohti äärioikeaa, aina salonkikelpoisesta maahanmuuttokritiikistä suoranaiseen rasismiin. Epäoikeudenmukaisuuden tunne ja osattomuus muuttuvat peloiksi ja ennakkoluuloiksi, jotka pahimmillaan purkautuvat mittasuhteiltaan käsittämättöminä hirmutekoina. Samalla kun Donald Trumpin kaltaiset äärikiihkoilijat saavat valtavasti kansainvälistä mediatilaa valheillaan ja vihaan kiihottavilla heitoillaan, sairastunut ihminen päätyy toivottomiin tekoihin. Surullista on, että Satakunnan kaltaisessa sivistyspitäjässäkin Trumpin rasistiset ja seksistiset lausunnot keräävät ymmärrystä jopa kansanedustajatasolla. Viha ja pahoinvointi ei vähene lisää lietsomalla. Rasismille ja kiihottaville valheille ei pidä antaa tilaa kasvaa sen enempää katupartioiksi kuin viharikoksikaan.
Onneksi somekupla jaksaa joskus hymyilyttääkin. Timo Soini hellyytti kansaa anelemalla kiitoksia hallitusponnisteluista ainaisen kritiikin sijaan. Kaikenmaailman fillarikommunistit ja kivenhalaajat jaksavat kyllä haukkua, mutta missä viipyy kiitos? Timon kannattaisi tehdä parempaa politiikka, joka lisää työpaikkoja ja vähentää tuloeroja, niin ehkä kiitoksiakin heruisi. Suurin perussuomalaisten saavutus oikeistohallituksessa näyttää tällä hetkellä olevan suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden korvaaminen Yle-laissa kulttuuriperinnön vaalimisella, suvaitsevaisuudella, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kulttuurisen moninaisuuden tukemisella - hyviä asioita kaikki, joten kiitos siitä. Rakkaus voittaa!
Julkaistu alun perin: Satakunnan Kansa 20.6.2016 · Alkuperäinen julkaisu