Suomi on nimetty sanan- ja lehdistönvapauden mallimaaksi jo seitsemän kertaa peräkkäin kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Maine on kuitenkin koetuksella, kun YLE näyttää taipuneen poliittiseen painostukseen ja rajanneen uutisointia pääministerin taloudellisista kytköksistä. Vallan vahtikoiran painostaminen hiljaiseksi ei kuulu länsimaiseen demokratiaan. Jos, kuten pääministeri Sipilä väittää, mitään peiteltävää ei liity sen enempää Talvivaaraan kuin vakuutusjärjestelyihinkään, epäluottamuksen ruokkiminen tiuskimalla ja mököttämällä näyttäytyy lapsellisena ja ylimielisenä. Aivan oma lukunsa onkin sitten YLEn johdon toiminta ja se, onko se todella näin helposti painostettavissa.
Poliittinen päätöksenteko on käytännössä tasapainoilua kompromissien välillä. Yleensä kaikki ovat herttaisen yksimielisiä siitä, että jokaiselle pitää mahdollistaa ihmisarvoinen elämä koulutuksineen ja terveyspalveluineen. Toisaalta on myös vaikeaa löytää poliitikkoa, joka ei olisi sitä mieltä, että työllisyyttä pitää edistää ja että elinkeinoelämälle pitää luoda hyvät toimintaedellytykset. Siihen se herttaisuus usein loppuukin ja sen jälkeen käydään vääntämään kättä siitä, kuinka pontevasti mitäkin asiaa tulee edistää ja kenen etu tulee ensin. Eri etupiirien näkemyksiä ei koskaa voida tasapuolisesti huomioida, mutta päätöksenteon pitää vähintäänkin perustua avoimuuteen ja päättäjien sidonnaisuuksien julkisuuteen. Se, tarkastellaanko kokonaisuutta sijoitusportfolioiden vai toimeentulotuen näkökulmasta määrittää päätösten lopputulemaa ja poliittiset voimasuhteet lopulta määräävät sen, kenen etu tulee eniten huomioiduksi.
Kun nykyhallituksen viimeaikaisia päätöksiä arvioidaan, ei liene epäselvää kenen näkökulmaa pidetään tärkeimpänä. Ensi vuoden budjetti leikkaa perusturvaa työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta. Toisaalta verohelpotukset kohdistuvat suopeimmin suurituloisiin, käytännössä yli 7000 euroa kuukaudessa tienaaviin. Köyhän ääni ei hallituksessa kuulu ja voimme vain arvailla, kuinka voimakkaana Sipilän vakuutuskuoren kahina kaikuu.
Kansalaisilla on oikeus tietää, miten ja mistä lähtökohdista tätä maata johdetaan. Jos sidonnaisuuksistaan ei voi avoimesti kertoa, kannattaa miettiä, onko oikea paikka maan poliittisessa johdossa.
Julkaistu alun perin: Satakunnan Kansa 5.12.2016 · Alkuperäinen julkaisu