Suomen hallitus on päätöksillään ajamassa kymmeniä tuhansia ihmisiä epätoivoon ja taloudelliseen ahdinkoon. Moni on tästä eri mieltä ja suuri joukko suomalaisia on viime kuukausina osoittanut mieltä ja lakkoillutkin. Sen sijaan, että valtaapitävät kuuntelisivat huolia asiallisesti ja kävisivät rakentavaa keskustelua, valtiovarainministeri Riikka Purra ilkkuu eri mieltä oleville sakset kädessä ja huutaa torilla "menkää töihin".
Ministerin sanat eivät ainoastaan loukkaa, vaan paljastavat syvän ymmärryskuilun eri tilanteessa olevien ihmisten välillä. Purran lapsellinen ilkkuminen ja kyvyttömyys empatiaan aiheuttaa monissa vihan tunteita ja lisää yhteiskunnan jakautumista. Lisäksi koventunut kielenkäyttö julkisessa poliittisessa puheessa oikeuttaa vihapuhetta myös tavallisten ihmisten arjessa.
Hallituksen politiikan ja inhimillisyyden välinen railo näyttää kasvavan vaarallisen leveäksi. Kansalaisten perusturvallisuuden nakertaminen kriisiaikana on paitsi epäinhimillistä, myös sisäisen turvallisuuden uhka.
On eri asia tehdä "kovia" ja "ikäviä" päätöksiä, mutta sen päälle pilkkaaminen ja halveksunta poliittisen vallan ytimestä käsin on jotain aivan muuta. Vaikka kurjistavaa politiikkaa pidettäisiin taloudellisena välttämättömyytenä, myötätunto ei maksa mitään.
Purra elää todeksi aiempaa tokaisuaan "empatia ei kuulu politiikkaan", mutta siinä hän on väärässä. Empatia on nimittäin politiikan supervoima ja kuuluu sen ytimeen. Politiikkaan kuuluu myös erimielisten päätösten kritisointi ja vääräksi osoittaminen, mutta toisten ihmisten halveksunta tai vihan lietsominen eivät.
Sen sijaan parempien päätösten ytimessä on erilaisten näkökulmien, tilanteiden ja mielipiteiden ymmärtäminen. Se, että kovaa kuukausipalkkaa nauttiva ministeri osaa asettua myös suorittavaa, pienipalkkaista työtä olevan asemaan tai sairaan omaishoitajan tilanteeseen on edellytys hyvinvoivalle yhteiskunnalle. Nykyisen johdon asenne sen sijaan lietsoo vastakkainasettelua ja eri tilanteissa tai yhteiskuntaluokissa olevien "kuplaantumista". Se ei ole kenenkään, ei myöskään hyvinvoivan keskiluokan, etu.
Empatia politiikassa tarkoittaa kykyä nähdä päätösten pitkäaikaiset vaikutukset eri väestöryhmiin ja välttää toimia, jotka syventävät kuilua eri sosiaalisten ryhmien välillä. Empatia ja myötätunto rakentavat yhteiskuntarauhaa ja niitä tarvitaan myös poliittisessa päätöksenteossa.
Tällä viikolla alkaa EU-vaalien ennakkoäänestys. Toivottavasti valituksi tulee enemmän empaattisia päättäjiä, jotka rakentavat, eivätkä riko.
Julkaistu alun perin: Satakunnan Kansa 28.5.2024 · Alkuperäinen julkaisu
Samasta aiheesta